Mukavaan Bockin talon kädentaitoyhteisöömme kuuluu kummia.
Aikoinaan, kolmisen vuotta sitten yhteisö oli laajempi ja eläväisempi, asustaessaan Senaatintorin toisella laidalla Kiseleffin talossa. Talo on oli käsite, olihan se ollut toiminnassa jo vuosia. Turistit osasivat tulla, myös kaupunkilaiset ja muualta Suomesta visiteeraavat. Homma toimi mukavasti. Kiseleffistä pidettiin ja sinne tultiin varta vasten ihan kaukaakin.
Kas sitten kaupunki päätti renoveerata talon. Käsityöläiset heivattiin ulos. Takaisin ei ollut tulemista sillä talo haluttiin uusia fiinimmäksi. Sinne haluttiin oikeita disainareita, ei mitään käsityöläisiä. Niinpä osa Kiseleffin kaupoista loppui, osa hajaantui ties minne ja osa päätyi tänne Bockin taloon.
Viime vuoden vaihteessa Kaupunki renoveerasi toisen talon Torikortteleista, tällä kertaa Goviniuksen talon Kauppatorin kulmassa (Bockin talo ja Goviniuksen talo jakavat Katariinan kadun). Meille tarjottiin vuokrattavaksi Goviniuksen tiloja mutta koska olimme jo kerran muuttaneet katsoimme parhaaksi jäädä Bockin taloon. Se meille luvattiin, tosin pienen remonttikatkon jälkeen.
Kas nyt kävikin yllättäen sitten niin että remontin jälkeen ei olekaan takaisin tulemista. Bockin talo laitetaan toimistoiksi. Mitäs siihen sanotte? Ei mitään. Tuuliajolla ollaan. Heittopussit. Tarjolla on yksi iso tila josta voimme vuokrakilpailulla saada siivun, siis taistelemalla toinen toistamme vastaan. Kaikki eivät mahdu, niillä jolla on varaa maksaa suurin vuokra on parhaat mahdollisuudet. Mutta kiinnostuneita on kuulemma paljon, jotain ulkopuolisia suuria tahojakin. Eipä siinä pienet käsityöläiset sitten pärjää. Eikä kaupunkia kiinnosta.
Tai jännästi kiinnostaa silloin kun on joku tapahtuma, silloin mainostetaan kiinnostavia käsityöläiskortteleita, että kulmat näyttäisivät mukavilta ja eläväisiltä. Katariinakadun avajaisissa hehkuteltiin uutta katu-kaupunkia pieniä putiikkeja, uniikkia kädentaitodesignia ja kahviloita. Käytännön hetkellä tällaista ei ole oikeasti harkinnassakaan. Elävässä elämässä meillä ei ole mitään merkitystä eikä oikeuksia. Meitä heitellään mihin sattuu, luvataan yhtä, maalaillaan toista, ja lopulta jää tyhjät käteen.
Onko käsityöläiskulttuuri tosiaan niin turha ja arvoton?
4 kommenttia:
Onpa kurja tilanne. Mitähän keksittäs avuksi. Jos sais jutun lehteen?
Ei ole arvoton.Tuo juttu kuvastaa meidän kovaa aikaamme.Pieni ei ole muka kaunista vaikka se onkin.
Facebookissa oli jaettu linkki blogiisi ja mukaan pyydettiin kommentteja myös päättäjiltä ja virkamiehiltä. En tiedä oletko nähnyt niitä, mutta vilkaise vaikka Tuomas Rantasen sivulta.
Minä kirjoitin tässä keskustelussa, että syy ongelmaan ei ole yksin päättäjissä tai virkamiehissä ("kaupungin sedät"), käsityöläiset/disainarit voisivat itsekin olla aloitteellisia ja suunnitella yhdessä alueen/keskuksen, jossa työskentelisi ja tuotteitaan myisi usea tekijä/suunnittelija. Alueella voisi olla myös tarvikemyyntiä, kursseja jne. jne.
Jos keskuksessa olisi riittävästi toimintaa sen ei tarvitsisi olla kaupungin keskustassa vaan turistien ja muiden ostajien kannattaisi tulla alueelle vaikka kauempaakin.
Onko käsityöläisistä tällaiseen yhteiseen toimintaan? Hankehan olisi sopinut mainiosti Design-vuoden hankkeeksi, mutta sopiihan sitä edistää ilman nimikkovuosiakin
Puikkomaisteri, kiitos kommentistasi. En löytänyt Tuomas Rantasen sivuja joissa asiasta puhutaan, laittaisitko linkin, kiitos?
Niin, meillähän oli juuri tuo Bockin talo jossa isolla porukalla, usean eri osuuskunnan kanssa oleiltiin. Kauppoja oli talossa 8 eri yrittäjää/osuuskuntaa. Eli juuri sellainen paikka josta puhut. Ei ole ollut tarvetta keksiä pyörää uudelleen. Ennenkuin nyt kun tuli häätö aivan yllättäen.
Kiitos myös molemmille anonyymeille kommentista :)
Lähetä kommentti