lauantai 9. kesäkuuta 2012

Raparperi on kesää

Kauniita ja kesäisiä terveisiä Kraftista. Päivystän puotilikkana tänään ja huomenna. On ollut hirmuisen kiva päivä. Talo on ollut pullollaan vaikkaminkämaalaisia. Hauskoja juttuja on tullut turistua. Vaikka onkin pilvinen päivä, ilmassa on kesää. Ihmiset lomalla ja hyvällä tuulella. Tai ei-lomalla ja hyvällä tuulella. Sivumennen sanoen belgialainen mies ihmetteli taas miten suomalaiset ovat ihan erilaisia kun kesä tulee. On kuulemma kuin jossakin omituisessa elokuvassa kun koko kaupungin ihmiset yllättäen muuttuvat toisenlaisiksi ja tunnelma on hiukan pelottava ja väärä. Hih.

Ajattelin jakaa teidän kanssanne maailman helpoimman herkkujälkkärin kesäpäivän iloksi. Raparperista, joka on suosikkini kesän mauista (tai mansikat. Tai raparperi ja mansikat. Toisaalta vadelmatkin kyllä). Tein eilen satsin ja ahneuksissani unohdin sen kuvata. Epäilen suuresti että sitä ei ole enää jäljellä kun menen kotiin. Se on mennyt muruja myöten, selkäni takana, belgialaiseen vatsaan.


Raparperipaistos:

Raparperipaloja noin viidestä varresta
Sokeria, vaniljaa ja kanelia
1,5dl fariinisokeria
100g voita (ettekä sitten pinnaa käyttämällä jotain margariinia tms)
3-4 dl vehnäjauhoja

  1. Kuori ja paloittele raparperit, ripottele päälle reilusti sokeria ja kanelia, sekä kukkura teelusikka vaniljasokeria.
  2. Sulata voi mikrossa, sekoita siihen fariinisokeri. Lisää jauho ja sekoita käsin miltei murumaiseksi seokseksi. Taikinan pitää olla juuri sopivan jauhoinen, ei liian tahmea eikä vielä muruja, tahmea lätsähtää uunissa raparperien väliin ja murumaisesta tulee liian kova.
  3. Lisää taikina ripotellen raparperipalasten päälle.
  4. Uuniin n. puoleksi tunniksi ja asteita on 175. Taikinan tulee ruskistua kunnolla ja raparperimehujen pulpahdella karemellisoituneen sokerin kanssa taikinan joukossa. Sitten on valmista.
  5. Tarjoile suoraan uunista vaniljajätskin kanssa. Tai puolijäähtyneenä kermavaahdolla.

Lupaan jälleen että ette pety. Juuri sopiva ja suloinen liitto hapokkuutta, mausteita ja voimakkaan paahteista sokeria. Parasta tässä reseptissä on että sen voi tehdä mistä tahansa marjoista, ompuista, tuoreista luumuista ja persikoista jne tahansa. Nopsaa, helppoa ja tajuttoman ihanaa.

Tiedättkö milloin raparperipaistos on parhaimillaan? Piknikillä kesäisessä luonnossa kylmän kuohuviinin kera. Olen kokeillut. Kelpasi. En silti sylkäise lautaselle jos saan herkun kotikeittössä kahvin kanssa.



Edit. Olin niin väärässä, jäljellä oli vielä pieni annos josta sain kuvan. Oli kuulemma hartaudella ja ajatuksella säästetty. True love :)

Ei kommentteja: