sunnuntai 17. lokakuuta 2010

Voiko vaikuttaa?

Laitoin ympäristöystävällisen aloitteen Hesarin sivuille. Anteeksi, paasaan aloitteeni aiheesta hetken seuraavassa tekstissä.

Meillä käytetään ympäristöystävällisiä pesuaineita, uusi säilöntäaineeton, fosfaatiton ja zeoliititon Lumme-pyykinpesuaine on erityisen hyvä tuote, pesee hyvin ja tuoksuu raikkaalle. Ecoverin tiskikonetabletit toimivat aivan yhtä hyvin kuin epäekologiset tuotteet (suomalainen vesi on niin kalkitonta ettei tiskikonetta peseviä tuotteita tarvitse kukaan). Lumme-sarjaan kuuluu myös hyvät siivousaineet. Ostaessani em. tuotteet ärsyynnyn aina koska löydän ne etsimällä korkeimman hyllyn kauimmaisesta nurkasta, ja maksavat miltei tuplasti verrattuna muihin tuotteisiin. Hinta kirpaiseee minuakin. Vähätuloiselle hinta voisi olla mahdoton, kuten myös suurperheille joilla pesuaineita kuluu eniten. Sama kuvio myös muiden tuoteryhmien kohdalla, luomuruoka ja ekologisesti valmistetut tuotteet ovat tyyriitä luksustuotteita. Mietin ettei tämä millään lähennä ihmistä ja luonnonsuojelua. Mietin myös maksaisiko homma itsensä takaisin jos hintapolitiikkaan puututtaisiin vaikka alv-helpotuksella. Jossakin vaiheessa luonto voi jo niin huonosti että meille kaikille tulee aivan järisyttävän suuri lasku. Siihen kannattaisi vielä vaikuttaa.

Kaikki tietävät, ainakin pitäisi tietää, miten hurjia ympäristövaikutuksia pesuaineilla on. Keskivertoperhe pesee yhden tiskikoneellisen ja yhden pyykkikoneellisen päivässä, sekä siivoaa kerran viikossa pesuaineita käyttäen. Jokaisesta koneellisesta pääsee osa pesuaineista luontoon, ja pesuaineet sisältävät ympäristölle haitallisia aineita, mm. fosfaattia ja zeoliittia, yhden päivän yhteispäästöt ovat inhottavan suurta luokkaa. Koetin etsiä netistä lukuja ja tutkimuksia tämän tekstin tueksi, mutta eipä niitä noin vain löydykään, harmittelen että koulukirjani on mamán luona varastossa ja muistini nolon huono.

Kun aikoinaan opiskelin puuvillan kasvatuksen ympäristöhaitoista törmäsin seuraavaan tietoon; puuvillavaatteiden ympäristöhaitallinen vaikutus jakautuu niin että 1/3 haitoista syntyy siihen mennessä kun vaate on saatu kauppaan (puuvillan kasvatus torjuntamyrkkyineen, sadon korjuu, lukuiset tehdaskäsittelyt mukaanlukien valkaisu ja värjäys, kuljetukset jne.), ja 2/3 sen huollosta, eli pesuista (Finatex 1998). Minusta aika helkkarin yllättävää tietoa. Pesuaineita menee myös paljon pullojen pohjilla roskiksen kautta kaatopaikalle (luin Greenpeacen tiedotteesta aikanaan määrän joka oli huikaiseva). Kuluttajavirasto varoittaa tahranpoistoaineiden ympäristö- ja allergiahaitoista, silti pinkkiä pulveria ostetaan entistä enemmän.

Ja tietenkin kaikki viljely torjuntamyrkkyjä ja lannoitteita käyttäen, meillä suomessa se hoituisi hyvin ilmankin, jos luomuviljelyyn saisi enemmän tukea, tai verohelpotuksia. Tukea siksi ettei sato kasva yhtä nopeasti ja suureksi kuin em. aineita käyttäen ja siksi hinta luonnollisesti on superkasvatettua tuotetta kalliimpi. Ravintoarvot ovat sitten tietenkin aivan toinen juttu. Toissakesänä luin Hesarista mielenkiintoisen jutun kuinka paljon torjuntamyrkkyjä oli kaikissa eiluomu-tarhakasvatetuissa marjoissa (en tietenkään muista enää näitäkään lukuja, pahoittelen, mutta määrä kuristi kurkkua).

Myönnän ensimmäisenä ettei minulla ole riittävästi tietoa verohelpotusten järjestämisistä, tai tukien saatavuudesta tai mistään poliittisista ratkaisuista. Mutta mietin miten hirmuisen vähän voi luontoa suojella normaalituloilla. Pitkällä tähtäimellä tämän politiikan kirves iskee kyllä ihan omaan sääreen.

Aloitettani pääsee lukemaan tästä, voitte myös puoltaa sitä, siitä olisin iloinen.
Pahoittelen että joiduin käyttämään aloitteessani kamalaa sanaa loppupeleissä, kirjainmäärä ei riittänyt sanoihin pitkällä tähtäimellä. Huh. Lupaan ettei tämä toistu enää koskaan.




Ei kommentteja: